Uuteen maahan muuttaessa kiinnittää aluksi huomiota varsin tavallisiin, arkisiin asioihin, joita ei tutussa maassa asuessa tule välttämättä edes mietittyä. Yksi heti ensimmäisinä päivinä vastaantuleva asia arjessa on niinkin kiinnostava juttu kuin jätehuolto.
Malesiassa talomme jätehuolto toimi niin, että jokaisessa kerroksessa oli jätehuone, jossa oli tasan yksi roskis kaikelle jätteelle. Käytännössä talon siivoja vei roskapussin jätehuoneeseen, mikäli pussin jätti käytävään oven ulkopuolelle. Kysyessämme talon management officesta kierrätetäänkö jätteitä vastaus oli tyly tottakai ilman sen perusteellisempaa selitystä.
Lopulta Malesian kierrätysjärjestelmä ei koskaan oikein auennut minulle, mutta saamieni tietojen mukaan se toimi suunnilleen näin: kaikki roskat tungetaan yhteen jäteastiaan ja kaatopaikan työntekijät avaavat pussit ja lajittelevat jätteet (ehkäpä ällöin ammatti ikinä). Mitä lajitelluille jätteille käy tämän jälkeen, on arvoitus minulle. Esimerkiksi kauppakeskuksissa näkyi jonkin verran lajitteluastioita (esimerkiksi omat roskikset muovipulloille) eli jotain viitteitä kierrätyksestä oli nähtävissä, mutta myös roskien polttaminen talon takapihoilla näytti ajavan jätehuollon virkaa.
Täällä Ranskassa jätehuolto toimii niin, että meillä on talossamme kaksi roskista: harmaa sekajäteroskis ja vihreä kierrätysroskis. Vihreään roskikseen laitetaan muovipullot (sekä juomista tulevat pullot että esim. nestemäisistä pesuaineista ja kosmetiikasta jääneet muovipullot), metalli (tölkit, alumiiniastiat ja aerosolipullot), paperi ja pahvi. Kierrätysroskikset ovat kuulemma vasta pari vuotta vanha juttu. Lisäksi ympäri kaupunkia on lasinkeräyspisteitä ja supermarketeissa on yleisesti keräyspisteitä, joihin voi viedä mm. pienet sähkölaitteet, akut ja paristot. Mitään pullojen kierrätysjärjestelmää ei täällä ole, eikä biojätteelle kait ole kierrätysmahdollisuutta – ellei sitten takapihalle laita omaa kompostia.

Oma show täällä saadaan aikaiseksi roskienkeruusta. Käytännössä tämä tarkoittaa takapihallamme säilytettävien jäteastioiden raahaamista talomme läpi: sunnuntai- ja torstai-iltaisin viemme harmaan ja tiistai-iltaisin vihreän roskiksen kadulle odottamaan seuraavana aamuna saapuva jäteautoa. (Roskiksia ei saisi säilyttää kadun varressa, mutta näköjään tätä sääntöä sovelletaan oman viitsimisen mukaan.)
Saatuani siis vähän uutta näkökulmaa ulkomailla asuessani voin todeta, että Suomessa kierrätys on helppoa: pullot viedään kauppaan (eikä niitä edes tule kovin paljoa, sillä kraanavesi on suorastaan herkullista), kerrostalojen roskiksissa on omat keräysastiat paperille, pahville, biojätteelle ja sekajätteelle, ja lasin- , paristojen- ja metallinkeräyspisteelle oli Suomen kotoamme ehkä pari sataa metriä.